Oppilaitosten ongelmat vaativat kunnollista ryhtiliikettä
23.2.2025
Mielipidekirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 12.2.2025.
Oppilaitosten ongelmat vaativat kunnollista ryhtiliikettä
Monet eri koulutusasteiden opettajat perusopetuksesta korkeakoulutukseen ovat lähiaikoina kertoneet samansuuntaisen huolensa oppilaitosten ja opetuksen nykytilasta. Ongelman voisi tiivistää kolmeen asiaan: Oppilas /opiskelija ei käy koulua, ei anna toisille oppilaille eikä opettajille työrauhaa eikä saavuta oppimiselle asetettuja tavoitteita. Kuitenkin moni heistä siirtyy vuosiluokalta seuraavalle tai eteenpäin opinnoissaan armollisen arvioinnin myötä. Kenen etu tällainen toiminta on? Ei ainakaan oppilaan tai opiskelijan!
Monissa kouluissa on isona ongelmana joidenkin oppilaiden jatkuvat epämääräiset poissaolot. Miten oppilas esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa voi tuolloin suoriutua tenteistä tai tehtävistä, saatikka tutkintoon kuuluvista näytöistä? Opettajalla on tietty kurssikohtainen tuntimäärä kurssin opettamiseen. Useita tunteja poissaolleelle oppilaalle ei ole mahdollista alkaa kerrata jo opetettuja asioita, joiden oppitunneilta hän on ollut poissa. Opetuksen tulee edetä aikataulun mukaisesti. Se on myös oppitunneilla läsnä olevien opiskelijoiden oikeus.
Ongelmat vaativat nyt kunnollista ryhtiliikettä oppilaitoksissa sekä esihenkilöiden ja koulutuksen järjestäjän tukea. Jos opiskelija ei ole paikalla oppitunneilla, kurssi täytyy suorittaa uudestaan. Usein poissaolojen taustalla on mielenterveysongelmia, mutta myös silkkaa vetämättömyyttä ja piittaamattomuutta. Näillä ominaisuuksilla ei pärjää myöskään työelämässä! Valitettavasti osalta tämän päivän lapsilta ja nuorilta puuttuu sinnikkyys ja epämukavuuden sietokyky. Kaiken pitäisi olla itselle mukavaa ja helppoa. Elämässä ei kuitenkaan aina ole mukavaa ja helppoa, vaan pettymyksiä tulee matkan varrella. Mitä nuorempana oppii sietämään pettymyksen tunnetta, sitä paremmin yleensä selviytyy pettymyksistä vanhemmallakin iällä.
Työrauha on edellytys jokaiselle oppilaalle keskittyä ja opiskella omista lähtökohdistaan. Myös opettaja tarvitsee työrauhan opettamiseen. Opiskelu on oppilaan työtä. Opettaja vastaa koulussa opetuksesta ja oppilas on oppimassa, ei häiritsemässä, leikkimässä, pelaamassa ym. oppitunnin aikana. Ihmettelen suuresti, jos joku vanhempi ei haluaisi lapselleen parasta ja vastustaisi ajatusta oppilaan velvollisuudesta opiskella ja saada laadukasta opetusta opettajalta. Perusopetuksessa luodaan pohja myöhemmälle koulu- ja elämänpolulle. Siellä opitaan työelämässä tarvittavia tärkeitä taitoja, kuten aikataulujen ja sovittujen sääntöjen noudattamista, sosiaalisia taitoja sekä tunne- ja vuorovaikutustaitoja.
Perusopetuslain mukaan jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen koulupäivään ja oikeus oppia. Ei ole oikein, että joku tai jotkut saavat oppitunnin aikana jatkuvasti aiheuttaa häiriötä ja viedä opettajan päähuomion työrauhan ylläpitämiseen. Jos näin on, oppilaitoksessa tarvitaan oman työyhteisön yhtenäisen toimintakulttuurin kirkastaminen. Jokainen opettaja tietysti vastaa omasta työstään, mutta kaikesta oppilaitoksen toiminnasta vastaa ja sitä johtaa rehtori.
Hallitus on esittänyt tavoitteeksi saada 50 prosentille suomalaisista korkeakoulututkinto vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on sinänsä hyvä, mutta kova. Arvostettavia ovat myös perustason tutkinnot, sillä yhteiskuntamme tarvitsee myös suorittavan työn tekijöitä. Mielestäni emme voi tavoitella koulutustason nostoa, jos sen kustannuksella laskemme opetuksen laatua tai tutkintojen vaatimustasoa aina perustutkinnoista tohtoritason tutkintoihin. Nyt julkisuudessa on esitetty näkemyksiä jopa tohtoritutkinnon vaatimusten laskemisesta. Pelkäänpä, että tällä menolla emme tule menestymään tulevaisuudessa kansainvälisissä vertailuissa millään mittareilla.
Ei siis anneta periksi, vaan tuetaan koulutuksen ja opetuksen ammattilaisia. Ymmärretään työrauhan merkitys oppimisen lähtökohtana palauttamalla se luokkiin ja nostetaan vaatimustaso entiselleen. Se on lastemme ja nuortemme etu tulevaisuutta ajatellen!
Jaana Kiviluote, KT, erityisluokanopettaja, kouluttaja
Turun kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston jäsen, lautakunnan varajäsen (Kok.)
Mielipidekirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 7.9.2024.
Lastensuojelua on kehitettävä viipymättä
Suomessa suurin osa lapsista ja nuorista voi onneksi hyvin. Tuoreet tutkimukset kuitenkin osoittavat huolestuttavasti hyvinvoinnin polarisoituvan yhä enemmän ja eriarvoistumisen lisääntyvän etenkin suurimmissa kasvukeskuksissa.
Huolestuttavin tilanne on kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten kohdalla. Monet heistä ovat lastensuojelun asiakkaista ja useimmiten myös sijoitettuina sijaishuollon yksiköihin. Monet viranomaiset, kuten lastensuojelun ammattilaiset ja poliisi, ovat tuoneet viime aikoina yhä useammin esille lastensuojeluasiakkaisiin liittyviä haasteita ja lainsäädännöllisiä ongelmia.
Iso huoli ja monenlaiset riskitekijät liittyvät muun muassa lastensuojelulaitoksista karanneisiin lapsiin eli hatkalaisiin. Usein hatkalaiset joutuvat rikosten uhreiksi, ja he myös tekevät karkumatkoillaan vakavia väkivaltarikoksia. Hatkalaisten etsimiseen ja kiinniottamiseen tarvitaan sekä lastensuojelua että poliisia koskevan lainsäädännön muutoksia, jotta moniammatillinen yhteistyö tukisi lasten etua.
Keskeisiä lastensuojelun kehittämistarpeita on useita. Esimerkiksi ennaltaehkäisevää perhesosiaalityötä tulee tehostaa, jolloin lastensuojelutyön tarve vähenee. Tämä helpottaisi oleellisesti lastensuojelun tarvetta ja sosiaalityöntekijöiden työn kuormittavuutta. Lisäksi vastuusosiaalityöntekijän työnkuva tarvitsee selkiyttämistä. Nykyisellään yksittäisen sosiaalityöntekijän vastuu päätöstenteossa on suuri. Tiettyjen lainsäädännöllisten päätösten tekeminen sopisi paremmin lakiasiantuntijalle, jolloin sosiaalityöntekijä voisi keskittyä lapsen ja perheen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Nyt haasteena on se, että sosiaalityöntekijän tekemät välttämättömät päätökset, kuten rajoitustoimenpiteet, voivat pahimmillaan katkaista yhteistyön lapsen ja perheen kanssa.
Nykyinen lasten- ja nuortenpsykiatrian sekä lastensuojelun välinen yhteistyö kaipaa kehittämistä, sillä yhteistyössä on havaittu laaja-alaisesti haasteita. Lisäksi alle 15-vuotiaiden lasten tekemät vakavat väkivaltarikokset vahvistavat ajatusta lastensuojelun suljettujen erityisyksiköiden lisääntyneestä tarpeesta. Näissä yksiköissä lapset ovat erityisessä suojelussa ja saavat vahvaa moniammatillista apua.
Lastensuojelun työntekijöiden tulee saada täydennys- ja erikoistumiskoulutusta mm. kiintymyssuhdekoulutuksen osalta. Työnohjausta tarvitaan myös, jotta työntekijät pysyisivät alalla.
Sosiaali- ja terveysministeriö aloitti viime hallituskaudella lastensuojelun lainsäädännön kokonaisuudistuksen, jota pääministeri Petteri Orpon hallitus jatkaa. Asiaa aktiivisesti edistävä kokoomuksen eduskuntaryhmä käynnisti keväällä 2024 keskustelunavauksen lastensuojelun kehittämisestä. Keskusteluissa kuultiin yli 45 alan ammattilaista julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta. Lupaus välittää -keskustelunavaus hyvästä lapsuudesta ja sen suojelusta pitää sisällään 10 keinoa lastensuojelun kehittämiseksi. Toimenpiteissä painottuu lapsen edun huomioiminen kaikessa päätöksenteossa ennen vanhempien etua, sekä vanhempien ja yhteiskunnan vastuu lasten suojelemisesta.
Jaana Kiviluote, puheenjohtaja,
Itä-Turun Kokoomusnaiset ry
Anu Aaltonen, puheenjohtaja
Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset ry
Mielipidekirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 19.8.2024.
Oppimisen tuki kuntoon perusopetuksessa, lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa
Oppimisen tuen tarve on kasvanut perusopetuksessa ja toisella asteella viimeisten vuosien aikana. Opiskelijan tuen tarve ei poistu siirryttäessä perusopetuksesta toiselle asteelle.
Perusopetuksessa lähes joka neljäs saa tehostettua tai erityistä tukea. Tehostettu tuki on usein osa-aikaista erityisopetusta tai tukiopetusta. Oppilas, joka on saanut osa-aikaista erityisopetusta peruskoulussa, tarvitsee sitä todennäköisesti jatkossakin. Suurin osa tukea tarvinneista oppilaista siirtyy ammatilliseen koulutukseen.
Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijalle voidaan tehdä erityisen tuen päätös, jos tuen tarve on säännöllinen ja pitkäaikainen. Osalle opiskelijoista riittäisi kuitenkin osa-aikainen erityisopetus ja tukiopetus.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että Turun kaupungin lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tuen ja ohjauksen strategiassa saatujen tilastotietojen perusteella turkulaisissa lukioissa on enemmän erityisopettajan resurssia käytössä kuin Turun ammatti-instituutissa.
On tärkeää, että oppimisen tukea on tarjolla oikea-aikaisesti niin perusopetuksessa, lukiossa kuin ammatillisessa koulutuksessa. Käytössä olevat resurssit ohjataan sinne, missä niitä tosiasiallisesti tarvitaan.
On hyvä, että oppimisen tukea halutaan lisätä ja yhtenäistää Turussa. Tuen yhtenäistäminen ei tarkoita samanlaista tukea kaikille koulutusasteille. Peruskoulussa tapahtuva oppiminen on erilaista kuin lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa, ja siksi tuenkin tulee olla erilaista.
Ammatillisten opintojen keskeyttämiset ovat suurempia kuin lukiokoulutuksen keskeytysluvut. Kun tuki on riittävää, opiskelijat sitoutuvat paremmin opintoihinsa ja keskeyttämiset vähenevät.
Maan hallitus vahvistaa oppimisen tukea ja opinto-ohjausta ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa mukaan lukien tutkintoon valmentava TUVA-koulutus. Tarkoitukseen osoitetaan pysyvää lisärahoitusta 20 miljoonaa euroa vuodesta 2025 lukien. On hyvä, että tuen tarve on tunnistettu ja siihen panostetaan.
Hallitus on siis uudistamassa toisen asteen tuen mallia. Tavoitteena on oppimisen tuen järjestelmän selkeyttäminen ja tukiketjun yhtenäistäminen varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Uudistustyön täytyy näkyä myös paikallisesti. Opetus- ja ohjaustyöhön kohdennetut rahat tulee kuntapäättäjien kohdentaa siihen, mihin ne on tarkoitettukin.
Armi Nurmi, Varsinais-Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtaja
Jaana Kiviluote, Turun kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston jäsen (kok.)
Mielipidekirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 25.4.2024.
Hallitus turvaa lasten ja nuorten tulevaisuutta sopeuttamistoimista huolimatta
Varsinais-Suomen Keskustanuoret esittivät mielipidekirjoituksessaan (TS 20.4.), että Suomen talouden vaikeudet maksatettaisiin lapsilla ja nuorilla. Tämä väittämä ei pidä paikkaansa. Haluamme tuoda esille perustelumme kirjoituksessa esitettyihin näkökohtiin.
Suomen taloustilanne on vaikea, sillä Suomi on pahasti velkaantunut. Hallitusohjelman toimet ja kehysriihessä tehdyt lisäsopeutukset ovat välttämättömiä velkaantumiskehityksen tasaantumiseksi. Emmehän halua, että Suomi joutuu EU:n alijäämämenettelyyn? Emme, vaan haluamme, että Suomi voi tehdä päätökset jatkossakin itsenäisesti. Emme halua jättää lapsillemme ja lastenlapsille valtavaa velkataakkaa.
Kehysriihessä tehdyt vaikeat ratkaisut koskettavat eri elämänvaiheissa olevia ihmisiä. Kuitenkin kaikkein heikoimmassa asemassa olevista pidetään huolta. Esimerkiksi indeksijäädytysten ulkopuolelle on rajattu toimeentulotuki, vammaisetuudet, rintamalisät, elatustuki ja eläkkeet.
Hallitusneuvotteluissa päätettiin panostaa 200 miljoonaa euroa peruskouluun. Lisäyksellä mahdollistetaan perusopetuksen vähimmäistuntimäärän kasvattaminen kolmella vuosiviikkotunnilla oppilaiden perustaitojen vahvistamiseksi sekä oppimisen tuen uudistaminen ja tasa-arvorahoituksen määrärahatason vakiinnuttaminen. Tämä tärkeä päätös piti myös kehysriihessä.
Ammatillisen koulutuksen osalta hallitus alentaa rahoitusta 2,2 miljardin euron kokonaisrahoituksesta 100 miljoonaa euroa. Leikkaus ei kuitenkaan kohdistu nuoriin oppivelvollisiin tai heihin, joilla ei ole vielä toisen asteen tutkintoa. Tarkoituksena on vähentää ammatillisen koulutuksen kasautumista samoille henkilöille.
Lasten ja nuorten harrastamista valtio tukee jakamalla kunnille harrastamisen Suomen mallin toteuttamiseen valtionavustuksia 14,5 miljoonaa euroa lukuvuosittain. Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen mahdollistamalla jokaiselle mielekäs harrastusmahdollisuus koulupäivän yhteydessä. Lisäksi kehysriihessä hallitus sopi uudesta verovähennysvalmistelusta. Lahjoitusvähennyksen käyttöönotto vuodesta 2026 alkaen voisi lisätä yksityisen tuen määrää lasten ja nuorten toiminnan tukemisen lisäksi kulttuuriin, taiteeseen, liikuntaan ja urheiluun.
Vaikka tutkimusten mukaan suurin osa nuorista voi hyvin ja tyytyväisyys elämään on kasvussa koronan jälkeen, pahoinvointi ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ja keskittyvät entistä vahvemmin yksille ja samoille nuorille. Orpon hallitus onneksi toteuttaa pitkään odotetun lain terapiatakuusta. Lain on arvioitu tulevan voimaan vuoden 2025 alussa. Lainsäädännön tarkoituksena on turvata lasten ja nuorten pääsy perustason palveluissa lyhytpsykoterapiaan tai muihin psykososiaalisiin hoitoihin.
Pidämme myös erittäin hyvänä ja tarpeellisena, että hallitus vahvistaa psykoterapiapalveluiden saavutettavuutta uudistamalla psykoterapeuttikoulutusta kaksiportaiseksi ja säätämällä ensimmäisen portaan koulutus maksuttomaksi. Tämä muutos hyödyttää kaikkia ikäryhmiä.
Hallitus todellakin panostaa lapsiin ja nuoriin! Hallitus laatii lapsiin ja nuoriin liittyvän pysyvän 5 miljoonan euron tukipaketin. Pakettiin sisältyy lapsiasianvaltuutetun esittämä lastensuojelun hybridimallin kehittäminen, lisärahoitusta oppilaitosnuorisotyölle, mielenterveyden matalan kynnyksen chat-palveluihin sekä ensi- ja turvakodeille. Lisärahoitusta ohjataan myös nuoriso- ja jengirikollisuuden vastaisen ohjelman toimeenpanoon.
Uskomme vahvasti, että nämä hallituksen konkreettiset toimenpiteet ja panostukset lasten ja nuorten osaamisen vahvistamiseen, harrastamisen tukemiseen, mielenterveyden hyvinvoinnin edistämiseen sekä tulevaisuuden turvaamiseen tuottavat hyvän lopputuloksen.
Jaana Kiviluote, piirihallituksen jäsen
Varsinais-Suomen Kokoomus
Arvi Tolvanen, varapuheenjohtaja
Kokoomuksen Nuorten Liitto
Julia Siimento, puheenjohtaja
Varsinais-Suomen Kokoomusnuoret
Mielipidekirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 31.3.2024.
Maahanmuuttajanaisten kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseen toimintamalli
Valtiovarainministeriön julkaiseman Maahanmuuton tilannekatsauksen mukaan Suomen taloudellisen huoltosuhteen odotetaan heikentyvän tulevina vuosina merkittävästi. Maahanmuuttoa pidetäänkin keskeisenä tekijänä Suomen elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi.
Maahanmuutto voidaan nähdä yhtenä mahdollisuutena vahvistaa myös kuntien elinvoimaisuutta. Vastaavasti kunnilla on tärkeä tehtävä maahanmuuttajien kotouttamisessa, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistamisessa sekä eri väestöryhmien välisten hyvien suhteiden edistämisessä.
Tilastokeskuksen mukaan ulkomailla syntyneiden työllisyysaste on perinteisesti ollut matalampi kuin Suomessa syntyneiden, mihin pääosin on ollut syynä ulkomailla syntyneiden naisten heikko työllistyminen. Naiset ovat miehiä useammin tulleet Suomeen perhesyistä, olleet perheenperustamisiässä ja jääneet kotiin hoitamaan lapsia.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa todetaan, että ”työelämässä aliedustettujen ryhmien, kuten vammaisten, romanien, eri maahanmuuttajaryhmien ja maahanmuuttajanaisten, työelämään osallistumisen lisäämiseksi toteutetaan toimintaohjelma”. Tätä tukee hyvin elokuun 2023 lopussa julkaistu Valtioneuvoston tiedonanto yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä sisältäen 23 konkreettista toimenpidettä.
Maahanmuuttajanaisten siirtymistä työmarkkinoille edistetään toimenpiteillä, jotka vähentävät työelämän ja uraohjauksen sukupuoli- ja etnisiä stereotypioita sekä edistävät tasa-arvoa perheissä.
Kokoomuksen Naisten Liitto on osaltaan vaikuttanut yli 100 muun kansalaisjärjestön kanssa tiedonannon valmisteluun.
Kunnissa on laadittu maahanmuuttajien kotouttamisohjelmat ja tehty myös konkreettisia toimenpiteitä. Isoimpiin kaupunkeihin on perustettu International House -keskuksia, jotka kokoavat yhteen kotoutumisen edistämistä ja tukemista sekä kansainvälisten osaajien houkuttelua tarjoavat neuvonta- ja ohjauspalvelut alueellaan. Palveluita tarjotaan monikielisesti ja monikanavaisesti matalalla kynnyksellä.
Turussa erityisesti maahanmuuttajanaisten kotoutumista ja työllistymisen edistämistä on pilotoinut ansiokkaasti Daisy Ladies ry jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Heidän toimitiloissaan myös kouluttamattomat naiset harjoittelevat erilaisia töitä työpajojen kautta ja saavat laadukasta suomen kielen opetusta. Kun kielitaito on riittävällä tasolla, naiset ohjataan opintojen pariin ja sitä kautta työelämään.
Daisy Ladies ry kehittää jatkuvasti toimintaansa huomioiden maahanmuuttajanaisten henkilökohtaisista kohtaamisista saatuja kokemuksia. Erittäin tarpeelliseksi on osoittautunut toimitiloissa oleva matalan kynnyksen neuvontapiste muun muassa väkivaltaa kokeneille tai sen uhan alla eläville naisille.
Kannatamme vahvasti Daisy Ladies ry:n toimintamallin laajentamista kuntiin, joissa asuu paljon maahanmuuttajanaisia.
Jaana Kiviluote, puheenjohtaja, Itä-Turun Kokoomusnaiset ry
Anu Aaltonen, puheenjohtaja, Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset ry
Mielipidekirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 3.3.2024.
Oppiminen ja osaaminen nousuun
Suomessa on herännyt aiheellisesti huoli oppimistulosten ja osaamistason laskemisesta sekä koulutuksellisesta tasa-arvosta. Tätä osoittavat vuoden 2022 kansainvälisen Pisa-tutkimuksen tulokset sekä viestit eri alojen työnantajilta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt laaja-alaisen peruskoulun tulevaisuustyön peruskoulun kehittämistarpeiden arvioimiseksi. Työryhmään kuuluu tutkijoita sekä eri alojen koulutuskentän asiantuntijoita. Ratkaisuehdotuksia tulisi kysyä myös opettajilta ja oppilailta.
Monet asiantuntijat muistuttavat, että kansainvälisesti vertailtuna suomalainen koulu on edelleen korkealaatuinen. Kuitenkin työn ja talouden nopeat murrokset, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden kysymykset sekä tekoäly haastavat perinteiset osaamisen ja koulutuksen järjestämisen tavat. Koulua täytyy tulevaisuudessakin rakentaa yhteistyössä ja tutkimusperustaisesti.
Mitä pitäisi tehdä, jotta oppiminen, osaaminen ja yleinen hyvinvointi kouluissa lisääntyisi? Koulu-uudistusten myötä ei pidä unohtaa kaikkia aikaisemmin hyviksi todettuja asioita.
Monet opettajat ja oppilaat kertovat, ettei kouluissa ole nykyisin työrauhaa oppitunneilla. Työrauha on kuitenkin koulutyön perusta ja edellytys oppimiselle. Opettaja vastaa opetuksesta. Oppilas on koulussa oppimassa, ei estämässä toisten oppimista ja opettajan opetusta häiriköimällä, kiusaamalla tai muulla ei-toivotulla toiminnalla.
Syy-seuraus-suhteiden opettaminen lapselle on sekä vanhempien että ammattilaisten tehtävä. Tämä tukee lapsen suotuisaa kehitystä, jotta hän ei joutuisi myöhemmin yhteiskunnan sääntöjen ja lakien kanssa törmäyskurssille.
Tulevaisuuden peruskoulussa panostetaan perustaitojen oppimiseen. Lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen lisäksi tulee opettaa tavoitteellisesti myös tunne- ja vuorovaikutustaitoja, sosiaalisia taitoja, arjen ja työelämän taitoja sekä taloustaitoja. Nämäkin ovat elämän perustaitoja.
Lisäksi oppimisen vaatimustaso tulee palauttaa. Jokaiselle vuosiluokalle asetetut tavoitteet täytyy olla saavutettuina ennen kuin oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Muutoin riskinä on se, että puutteelliset perustaidot lisäävät oppimisvaikeuksia myöhempinä kouluvuosina.
Peruskoulussa tulee jatkaa panostamista lukemisen harrastamiseen. Siihen viikoittainen lukutunti sopii hyvin. Digitaalisten oppimateriaalien lisäksi tarvitaan myös fyysisiä oppimateriaaleja, kuten oppikirjoja. Moni oppilas kokeekin oppivansa paremmin niistä opiskelemalla. Tutkimusten mukaan käsin kirjoitetut muistiinpanot edistävät oppimista.
Sopivankokoisessa opiskeluryhmässä oppilaalla on mahdollisuus saada kykyjensä mukaisesti riittävästi haasteita tai tukea oppimiseensa. Osalle oppilaista on välttämätöntä opiskella pienluokassa erityisluokanopettajan opetuksessa.
Tulevaisuuden koulun keskiössä tulee olla motivoitunut ja hyvinvoiva opettaja, joka pystyy parhaiten tukemaan oppilaiden oppimista ja hyvinvointia!
Jaana Kiviluote, KT, erityisluokanopettaja
Turun kasvatus- ja opetuslautakunnan varajäsen, suomenkielisen jaoston jäsen (kok)
Mielipidekirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 16.2.2024.
Suomen Pisa-tulokset romahtivat – perusopetuksen oppimisen tuki kuntoon
Suomalaisten 15-vuotiaiden oppimistulokset saavuttivat vuoden 2022 kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa surullisen virstanpylvään. Osaaminen niin matematiikassa, lukutaidossa kuin luonnontieteissä on heikentynyt vuoden 2003 OECD-maiden kärkisijalta kauaksi keskivaiheille. PISA-tutkimuksessa näkyy heikompien osaajien määrän kasvu ja erinomaisesti osaavien joukon pienentyminen.
Suomen kaupungeissa alueiden eriytyminen eli segregaatio on lisääntynyt huolestuttavasti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Oppimiserot ovat kasvaneet sekä koulujen välillä että koulujen sisällä. Mikäli halutaan palata koulutuksen kärkimaiden joukkoon, koulutukseen on panostettava. Laadukas perusopetus, järkevä opetusryhmien koko ja riittävä oppimisen tuki tasaavat alueellista eriytymistä. Hyvin pärjääviä ja lahjakkaita oppilaita ei myöskään saa unohtaa.
Opetus ja kasvatus ovat kuntien suurimpia menoeriä. Perusopetuksen ja oppimisen tuen vahvistaminen on välttämätöntä. Petteri Orpon hallitus aikoo lisätä perusopetuksen rahoitusta pysyvästi vaalikauden aikana 200 miljoonalla eurolla. Vuonna 2024 perusopetuksen 50 miljoonan euron lisärahoitus osoitetaan tasa-arvorahoituksen vakiinnuttamiseen. Näin vahvistetaan koulutuksen tasa-arvoa ja koulurauhaa sekä parannetaan oppimisen edellytyksiä erityisesti niillä alueilla, joilla sosioekonomiset tekijät voivat altistaa heikommille oppimistuloksille.
Hallitusohjelmassa on erittäin tarpeellinen kirjaus pienluokkien säilyttämisen puolesta. Oppimisvaje on todella olemassa. Nyt jo lähes 25 % oppilaista on joko erityisen tai tehostetun tuen piirissä. Pidämme tärkeänä myös hallitusohjelmakirjausta, jonka mukaan pedagogisia asiakirjoja selkeytetään ja vähennetään. Kouluissa tarvitaan aikaa ihmisen kohtaamiseen!
Syksystä 2021 alkaen oppilaalla on ollut oikeus saada muun oppimisen tuen lisäksi myös tarpeensa mukaista tehostettua oppilaanohjausta. Tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta annetaan oppilaille monista eri syistä. Esimerkiksi oppilaan terveydentila, sosiaaliset syyt, oma kokemus ohjauksen tarpeesta, oppimaan oppimisen ongelmat sekä koulunkäyntiin sitoutumattomuus voivat olla tällaisia syitä. Hyviäkin arvosanoja saava nuori saattaa tarvita tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta.
Riittävillä resursseilla sekä hyvällä, ammattitaitoisella opetuksella ja ohjauksella lisätään nuorten hyvinvointia. Tavoitteena on saada heille paremmat edellytykset kasvaa ja kehittyä aktiivisiksi kansalaisiksi. On hyvä, että hallitus osoittaa resursseja perusopetukseen!
Armi Nurmi, varapuheenjohtaja, Turun Kokoomusnaiset ry
Jaana Kiviluote, puheenjohtaja, Itä-Turun Kokoomusnaiset ry
Josefiina Syrjälä, sihteeri, Salon Kokoomusnaiset ry
Anu Aaltonen, puheenjohtaja, Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset ry
Mielipidekirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 26.1.2023.
Maahanmuuttajien kotoutuminen edellyttää vahvempaa panostusta kielen opetukseen
Maahanmuutto Suomeen on viime vuosina monipuolistunut ja lisääntynyt. Maahanmuuttajaväestön kotoutumista tulee edistää arkipäivän tilanteissa ja lähiyhteisöissä, kuten päiväkodeissa, kouluissa, harrastustoiminnassa ja työpaikoilla. Suomen / ruotsin kielen oppiminen riittävän hyvin on erittäin tärkeää. Se mahdollistaa koulutuksen hankkimisen ja antaa paremman mahdollisuuden saada työpaikka. Samalla se vähentää eriarvoisuutta ja ehkäisee syrjäytymistä.
Ulkomaalaistaustaisen väestön koulutusrakenne on kahtiajakautunut: osa väestössä on korkeasti koulutettuja, osalla koulutustaso on matala. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden yleisin syy opiskelujen lopettamiseen on halu siirtyä työelämään. Lisäksi jatkokoulutukseen siirtymistä estävät kielitaidon puute, vaikeus saada mieleistä opiskelupaikkaa sekä oman koulutustason riittävänä kokeminen.
Heikko suomen ja ruotsin kielen taito on yhteydessä muun muassa varhaiseen koulunkäynnin keskeyttämiseen sekä työttömyyteen. Ensimmäisen polven maahanmuuttajista viisitoista prosenttia arvioi puhuvansa ruotsia paremmin kuin suomea opetus- ja kulttuuriministeriöstä saadun tiedon mukaan.
Olemme huolissamme niistä maahanmuuttajista, jotka tulevat Suomeen teini-ikäisinä, ja joilla on jo kotimaassaan suoritettu perusopetusta vastaavat opinnot. Suomen tai ruotsin kielen taidon puute on etenkin tässä ikäryhmässä suurin este heidän kotouttamiselleen. Maahanmuuttajille suunnattu tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutus (TUVA) ei anna suurimmalle osalle riittäviä kielellisiä valmiuksia siirtyä tutkintoon johtavaan koulutukseen yhden vuoden opiskelujen jälkeen. Koulutus on liian lyhyt. Kielitaidon oppiminen vie aikaa.
Nyt onkin syytä lähteä valtakunnallisesti kehittämään pidempikestoista kielikoulutusta oppivelvollisuusikäisille nuorille maahanmuuttajille. Aikuisten perusopetus ei ole ratkaisu, jos oppivelvollinen on jo omassa kotimaassaan suorittanut perusopetusta vastaavat opinnot. Tarvitaan siis nykyistä vahvempaa panostusta kielen opetukseen, jotta teini-iässä maahan tulleet suomea tai ruotsia osaamattomien kotoutuminen saadaan onnistumaan.
Armi Nurmi, FM, opinto-ohjaaja (kok.)
Jaana Kiviluote, KT, erityisluokanopettaja (kok.)
Mielipidekirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 2.10.2022.
Vanhemmuuden tukeminen aloitettava vahvemmin jo äitiysneuvolassa
Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on tasapainoinen tunne-elämä, jotta jokainen yksilö tulisi toimeen niin itsensä kuin toisten ihmisten kanssa. Tunne-elämän perustan rakentuminen alkaa sikiöllä jo raskausaikana. Siten äitiys- ja lastenneuvolassa vanhemmuutta tulisi tukea vielä nykyistä vahvemmin. Esitämme seuraavia konkreettisia keinoja huomioitavaksi hallitusohjelman käytännön toteutuksessa.
Äitiyspakkaus sisältää tällä hetkellä paljon hyödyllisiä perustarvikkeita lapselle. Mielestämme sinne voisi sisällyttää myös vanhemmuutta tukevaa tietoa. Esimerkiksi tietoa siitä, miten vanhemmat voivat vahvistaa aikuisen ja lapsen välistä turvallista kiintymyssuhdetta. Lisäksi olisi hyvä olla esimerkkejä konkreettisista keinoista lapsen tunne-elämän tukemiseksi, erilaisten tunteiden – myös niiden hankalien ja haastavien - kohtaamisesta sekä lapsen itsetunnon vahvistamisesta.
Lapsiperheen arkea kuormittavat usein monet asiat. Esimerkiksi joissakin perheissä kipuillaan lapsen haastavan käytöksen kanssa. Nykyisin jo ennen kouluikää voidaan tunnistaa lapsuusiän käytöshäiriön riski. Tehokkaimmin myöhempiä ongelmia ennaltaehkäisee varhainen puuttuminen käyttäytymisen ongelmiin vanhempainohjauksen avulla.
Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa on kehitetty vuosien tutkimus- ja kehittämistyön tuloksena yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa Voimaperheet-toimintamalli. Neuvolaikäisten lasten käytösongelmien hoidossa hyödynnetään digitalisaatiota, puhelimen välityksellä tapahtuvaa vanhempainohjausta ja verkkopohjaista hoito-ohjelmaa. Se on perheiden käytössä ajasta ja paikasta riippumatta.
Voimaperheet-toimintamalli on käytössä osassa Suomen neuvoloita, mutta pidämme erittäin tärkeänä, että toimintamalli otetaan käyttöön mahdollisimman nopeasti kaikissa Suomen neuvoloissa.
Jaana Kiviluote, puheenjohtaja
Itä-Turun Kokoomusnaiset ry
Iina Antinluoma, puheenjohtaja
Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset ry
Mielipidekirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 6.3.2022.
Kouluissa tulee puuttua lainvastaisiin tekoihin
Kouluikäisten kiusaamiseen ja väkivaltaisiin tekoihin liittyvät järkyttävät tapahtumat ovat lisänneet suurta huolta. Perusopetuslain 29 § edellyttää, että kaikilla oppilailla ja koulun henkilökunnalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Tämä perusturvallisuus ei valitettavasti toteudu joka päivä kaikkien kohdalla.
Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamisen ja kehittämisen kautta luodaan kouluissa myönteistä toimintakulttuuria, joka estää ja vähentää kiusaamista sekä lainvastaisia tekoja merkittävästi.
Normaaliin kasvuun ja kehitykseen ei kuitenkaan kuulu sellaiset teot, jotka täyttävät rikoksen tunnusmerkistön. Niiden selvittäminen kuuluu viranomaisille.
Kouluissa on tehty suunnitelmat kiusaamisen ennaltaehkäisemiseen ja puuttumiseen. Lainvastaisia tekoja käsitellään kouluissa liian usein kiusaamisena. Kiusaaminen on epämääräinen ilmaisu, joka ei kerro yksittäisen teon vakavuutta, vastenmielisyyttä tai lainvastaisuutta. Laissa kiusaamista ei ole määritelty.
Kiusaamiseksi kutsutut lainvastaiset teot ovat tahallisia, jotka täyttävät lähes aina jonkin rikoksen tunnusmerkistön. Alle 15-vuotias ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa ikänsä takia, mutta korvausvastuu hänellä on.
Tekojen vakavuutta on kuvattava niiden oikeilla nimillä ja tekotavoilla. Lainvastainen teko ei voi lieventyä kiusaamiseksi vain siksi, että se tapahtuu koulun alueella. Kaikkiin tilanteisiin tulee puuttua matalalla kynnyksellä.
Nykyisessä toimintamallissa lääkärillä on velvollisuus tehdä uhrista lastensuojeluilmoitus. Usein tekijän hätä unohdetaan, tekojen juurisyitä ei selvitetä eikä tekijä saa tarvitsemaansa ammattiapua.
Koemme, että on koulun velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus tekijästä.
Vaasan yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Niina Mäntylän tutkimusraportin (2021) mukaan koulukiusaamiseen puuttumisessa on eri kunnissa edelleen isot erot. Yksi ongelma on kiusaamisen selvittelyn lykkääminen.
Kouluissa on ensisijaisesti omat keinot käytössä ei-toivottuun käyttäytymiseen puuttumisessa. Selkeät lainvastaiset teot kuuluvat viranomaisille.
Etelä-Karjalassa on saavutettu hyviä tuloksia uudesta mallista lainvastaisiin tekoihin puuttumiseksi kouluissa. Tiivistettynä malli tarkoittaa sitä, että jos oppilas tekee koulussa lainvastaisen teon, teko keskeytetään välittömästi, asiasta ilmoitetaan huoltajille ja tehdään rikosilmoitus. Jokainen ilmoitus käsitellään yhteistyössä tarvittavien eri viranomaisten kanssa, kuten poliisin, nuorten oikeusedustajien, oppilashuollon ja lastensuojelun henkilöstön kanssa.
Yhtenäinen toimintamalli ja selkeä ohjeistus takaavat yhdenvertaisen kohtelun.
Turussa kaikille perusopetuksen kouluille on annettu maaliskuussa 2021 käyttöön Etelä-Karjalan mallia mukaileva Voiko kiusaaminen olla rikos? -ohjeistus. Olemme huolissamme, sillä tietojemme mukaan ohjeistusta ei kaikissa kouluissa noudateta.
Turun alueellinen vanhempainyhdistys Turvary ry:n hallitus
Paula Gassou, Katja Hjerppe, Jaana Kiviluote, Annika Tuomi, Kirsi Rosenberg, Sonja Kokkola, Merja Siltanen, Katariina Kivinen
Mielipidekirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 11.5.2021.
Toisen asteen ilmaiset oppimateriaalit – toteutuuko opiskelijoiden perusoikeudet?
Eduskunta hyväksyi oppivelvollisuuslain joulukuussa 2020. Laki astui osittain voimaan tämän vuoden alusta. Oppivelvollisuusikä nousee nykyisestä 16 vuodesta 18 vuoteen. Lakiuudistuksen tavoite on hyvä – nostaa koulutus- ja osaamistasoa kautta linjan.
Hallituksen esityksen mukaan ensimmäinen lain piiriin kuuluva ikäluokka on vuonna 2005 syntyneet, toiselle asteelle ensi syksynä siirtyvät nuoret. Perustuslakivaliokunta on kuitenkin katsonut hallituksen esityksestä poiketen, että kaikki oppivelvollisuuteen kuuluva opetus on perustuslain 16 §:n 1 momentissa tarkoitettua perusopetusta ja siten maksutonta.
Jos kaikki oppivelvollisuuskoulutus on perustuslain mukaan maksutonta, miten uudessa oppivelvollisuuslaissa voidaan rajata osa nuorista maksuttomuuden ulkopuolelle?
Perusoikeuksien näkökulmasta ongelmia ilmenee muun muassa uudistuksen siirtymävaiheessa, jossa osa opiskelijoista on oikeutettuja maksuttomaan koulutukseen, osa ei.
Esimerkiksi tämän lukuvuoden aikana valmistavassa koulutuksessa (kymppiluokka, VALMA, LUVA) olevat oppilaat eivät ole oikeutettuja maksuttomiin oppimateriaaleihin ja koulukuljetuksiin, vaikka siirtyvät toiselle asteelle ensi syksynä ja ovat alle 18-vuotiaita.
Ensi syksynä samassa lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa on kaksi muuta vuosikurssia, joiden opiskelijat eivät ole oikeutettuja maksuttomaan koulutukseen ja koulumatkoihin, vaikka he ovat alle 18-vuotiaita.
Toinen iso huolta aiheuttava kysymys on oppimateriaalien laatu ja muoto. Koskeeko oppikirjojen maksuttomuus myös paperisia kirjoja vai ainoastaan sähköisiä materiaaleja?
Jo nyt ovat monet toisen asteen opiskelijat ilmaisseet näkemyksensä, että he haluavat opiskella mieluummin paperisten oppikirjojen avulla. Saako opiskelija siis itse tehdä valinnan vai päädytäänkö oppilaitoksissa valitsemaan aina edullisin vaihtoehto eli sähköiset oppimateriaalit?
Kaikille opiskelijoille opiskelu sähköisten materiaalien avulla ei ole helppoa, sillä joillakin saattaa olla esimerkiksi oppimisen vaikeutta tai hahmotusvaikeuksia. Jos opiskelija ei saa itse valita ilmaisten paperisten tai sähköisten oppimateriaalien välillä, joutuvat he epätasa-arvoiseen asemaan eikä yhdenvertaisuus toteudu. Käytännössä ne vanhemmat, joilla on varaa, ostavat paperiset oppikirjat nuoren niin halutessa. Kaikille vanhemmille tämä ei kuitenkaan ole taloudellisesti mahdollista.
On myös huomioitava terveydelliset näkökohdat. Opiskelu useiden tuntien ajan näyttöpäätteellä sähköisten oppimateriaalien parissa rasittaa silmiä ja siten heikentää näkökykyä johtaen usein silmälasien hankintaan. Lisäksi riskinä ovat jatkuvat hartia-, niska – ja päänsärkyvaivat.
Me opiskelijoiden vanhemmat pidämme erittäin tärkeänä, että myös opiskelijoita ja heidän vanhempiaan kuullaan ilmaisia oppimateriaaleja koskevassa asiassa. Myös opettajien näkemykset on syytä huomioida pohdittaessa oppimateriaalien laatua. Nyt on ajateltava nuortemme etua ja tuettava heidän opiskeluaan oikeanlaisilla materiaalivalinnoilla.
Turun alueellinen vanhempainyhdistys Turvary ry:n hallitus
Paula Gassou, Katja Hjerppe, Jaana Kiviluote, Annika Tuomi, Kirsi Rosenberg, Sonja Kokkola, Merja Siltanen, Katariina Kivinen